41 miljardin haavoittuvuus

Työn ongelmat ja uupuminen aiheuttavat pitkiä ja hankalia ongelmia, jopa sairauksia. Myös yhteiskunnallisesti olisi syytä tarkastella ihmisten kuormittumisen ehkäisyä vakavasti. Uupumusta olisi viisainta ehkäistä kaikin tavoin. Työtehtävien tulisi olla rajattuja ja selkeitä. Aiheesta kirjan kirjoittanut psykologi Liisa Uusitalo-Arola on tiivistänyt faktoja aiheesta niin ansiokkaasti, että tietojen pitäisi herättää pohtimaan miten voimme uudistaa työelämää ja arvojamme.

Vuoden 2012 Työ ja terveys tutkimus kertoo että puutteellisen työhyvinvoinnin kustannukset ovat Suomessa vuosittain 41 miljardia euroa. Ennenaikaisten eläkkeiden osuus tästä on 18 miljardia. Uupuneiden suomalaisten todellista määrää ei tiedä kukaan, sillä Suomessa uupumus ei oikeuta sairaslomaan. On mahdotonta tietää kuinka monet masentuneeksi tilastoidut tosi asiassa oireilevat uupumustaan ahdistuksella ja viimein masennuksella. Tulisi olla ketterä ja nopeasti mukautuva työntekijä, kun työtahti on kiihtynyt. ”Itsensä johtamisen haasteita ei suinkaan ole vain kiireisillä menestyneillä, yhtälailla itsensä johtamisen taitoja vaatii myös luoviminen opintojen, pätkätöiden ja perhevastuiden välillä.” Uusitalo-Arola kirjoittaa.

Työeläkeyhtiö Elon vuonna 2016 tekemä tutkimus kertoo että n. 40 %:lla yrittäjistä on riski uupua. Vuonna 2016 masennus vei 8 henkilöä päivässä ennenaikaisesti eläkkeelle ja oli suurin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeen syy. Pohjoismainen työhyvinvointiin panostaminen on silti Uusitalo-Arolan mukaan kannattanut, sillä meillä sitä esiintyy vähemmän kuin useimmissa Keski-Euroopan maissa.

Toipuminen uupumuksesta on yhteydessä ylikuormitustilan kestoon. Tila muistuttaa urheilijoiden ylikuntoa, kehon sääntelyjärjestelmät menevät sekaisin. On järkevämpää miettiä miten vähentää hyvissä ajoin kuormitusta, kuin hoitaa seurauksia. Kyse on myös yksilön oman elämänmuutoksista, joihin olisi hyvä olla tarjolla helposti saatavia terapia- ja kuntoutuspalveluita. Suorittaminen ja työ eivät saa olla leijonan osassa. On uskallettava punnita omia arvojamme vakavasti.

Pohtiessamme taloutta ja tuottavuutta, tulisi huomio kiinnittää näihin seikkoihin. Hiljattain Microsoft kokeili neljän päivän työviikkoa, nostaen tuottavuutta 40%.

Liiallinen työnteko saattaakin olla hölmöläisen peiton jatkamista. Paremmat tulokset tulevat toista kautta.

Teksti julkaistu alunperin kolumnina Tamperelaisessa 6.11.2019

Kansiareena: Kasinosta tehtävä riippumaton haittavaikutusten arviointi

Tampereelle on rakenteilla Kansiareena, jota kutsutaan myös monitoimiareenaksi. Monitoimiareenan lisäksi Tampereen kannelle nousee tornitaloja, hotelli ja Veikkauksen kasino, ja koko hankkeen arvo nousee noin 550 miljoonaan euroon. VN julkisti päätöksen mannermaalle perustettavasta kasinosta 1.12.2015 ja kahden kuukauden sisällä 29.1.2016 Tampereen kaupunki julkaisi sivuillaan kasinohakemuksensa. Raha-automaattiyhdistys RAY (nykyinen Veikkaus) julkisti 14. lokakuuta 2016, että Tampereelle rakennettavan kasinon sijaintipaikaksi on valittu Kansiareena.

Tampereen kaupungin kasinohakemuksessa sivulla 35/40 on teksti:

 “Alakerrassa sijaitsee sisääntuloalueen välittömässä läheisyydessä RAY- pelialue, joka soveltuu myös alle 18-vuotiaille. Sen takana avautuu osittain 2-kerroksinen aaltoileva peli- ja viihtymisalue, jonka molemmille puolille sijoittuvat baaritiskit.”

Nykyisessä tilanteessa, jossa Veikkauksen käytännöissä on havaittu vakavia eettisiä puutteita, on syytä arvioida Kasinon sopivuutta Tampereen kaupungin keskeiselle sijainnille. Huolestuttavaa on, että hakemuksessa on kaupungin hyväksymänä käytetty vetovoimatekijänä alle 18- vuotiaille suunnattua pelialuetta. Ehdotus on operaattori Lemminkäisen ja se on laiton. Ehdotusta ei valittu, mutta se on jäänyt hakemuksen sisältöön. Lisäksi on tullut esiin, että kasinohakemuksessa käytetyiltä tamperelaisilta julkisuudenhenkilöiltä (urheilijoita, kapellimestari) ei ole kysytty lupaa hakemuksessa olevien kuvien käyttöön. He eivät ole tienneet esiintyvänsä kaupungin virallisessa kasinohakemuksessa.

Rahapelitarjontaa ja erityisesti kasinoita on tutkittu kansainvälisesti verrattain paljon. Useimmissa tutkimuksissa on tehty ennen ja jälkeen -vertailua. Helsingin yliopiston tutkijoiden johtamassa suurtutkimuksessa (vetäjän Prof. Pekka Sulkunen) Sulkunen et al. (2019) Setting limits: Gambling, science ja public policy (Oxford University Press) on havaittu että rahapelien parempi saatavuus lisää erilaisia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia ongelmia, kuten rahapelihaittoja ja ongelmapelaamista (Gerstein ym. 1999, Room ym. 1999, Welte ym. 2015, Grinols & Mustard 2006). Esimerkiksi Room ja kanssakirjoittajat (1999) ovat tutkineet Kanadan ja Yhdysvaltojen rajalle avatun kasinon yhteyttä rahapelihaittoihin. Vaikka kanadalaisen kasinon pääasiallinen tavoite oli houkutella amerikkalaisia turisteja, jäivät rahapelihaitat, kuten ongelmapelaaminen, paikallisiksi sosiaalisiksi ongelmiksi (emt). Erityisesti Yhdysvalloissa usein havaittu epätervetullut kasinoiden perustamisen sivuvaikutus on rikollisuus, kuten varkaudet ja väkivalta (esim. Evans & Topoleski 2002, Grinols & Mustard 2006). (Egerer, M., Lerkkanen, T. & Jääskeläinen, P. (2019): Suomen uusi kasino ja rahapelipoliittiset mielipiteet Tampereella. Publications of the Faculty of Social Sciences no 115. Helsinki: University of Helsinki.: s. 24.)

THL:n tutkimusten mukaan pelaaminen on hyvin keskittynyttä, vain 2.2 prosenttia (kyselyt) tuottavat lähes puolet tuotoista (THL 2019). Tutkimus on tehty Pirkanmaalla. Useita kertoja viikossa tai päivittäin pelaavia luonnehtivat seuraavat elämäntilanteet:

  • pienituloisuus: tuloluokista useimmin 501- 1500 euroa nettona kuukaudessa ansaitsevat
  • työelämän ulkopuolella olo: työttömät, lomautetut, pitkäaikaissairaat ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevat
  • vanhempi ikä: useimmiten kahden vanhimman ikäluokkien edustajia

Lähes joka viides suomalainen (19,3 %) tuntee ongelmapelaajan. Läheiset kokevat samantyyppisiä haittoja kuin pelaajat. Rahapeliongelmaisia ja heidän lähimmäisiään on Suomessa yhteen lasketusti 700 000 – 900 000 henkilöä. Väestöltään Suomen kokoinen Victorian osavaltio Australiassa arvioi vuonna 2015 rahapelaamisen haittakustannuksiksi noin 4,5 miljardia euroa. Kustannuslaskelmassa huomioitiin taloudelliset menetykset, hoitokustannukset, yksilö- ja perhetason haitat, lainvalvonnan ja oikeuslaitoksen kustannukset sekä tuottavuuden laskusta aiheutuvat kustannukset. Vakavista rahapeliongelmista ja rahapeliriippuvuudesta aiheutuviksi kustannuksiksi arvioitiin 1,5 miljardia euroa.

Ongelmapelaajia auttava Peliklinikka on tilastoinut apuun hakeutuneiden ongelmia: taloudellisia haittoja (88%), tunnetason haittoja (88%), terveyshaittoja (87%) ja ihmissuhdehaittoja (81%). Lähes puolet (45%) vastaajista oli ajautunut velkaongelmaan tai -kierteeseen (maksuhäiriömerkintä, perintä, ulosotto jne.). Joka kolmas (32%) on joutunut turvautumaan toimeentulotukeen, kirkon, seurakuntien tai järjestöjen palvelu- ja avustustyöhön (ruokapankit, leipäjono). Taloudelliset haitat koskettavat pelaajia jopa vuosia pelaamisen lopettamisenkin jälkeen.

Esitys:

Tampereen kaupungin tulee tehdä riippumaton selvitys Veikkauksen kasinon Pirkanmaan alueelle aiheuttamista sosio-ekonomisista haitoista, siten ettei tutkimusta rahoiteta arpajaislain 52 pykälän kautta.

Tutkimusta ei voi rahoittaa edes epäsuorasti Veikkaus, joka on merkittävä rahoittaja pelialan tutkimuksessa. Tämä on tieteen ja tutkimuksen neutraliteetin kannalta kansallinen epäkohta, johon taas eduskunnan tulee puuttua välittömästi.

Tiina Elovaara

Näkymättömät sankarit


Synnyin 1986, maailmaan jossa Tšernobylin ydinvoimala oli räjähtänyt. Koulussa opetettiin tasa-arvoisesta Suomesta ja kaikkien yhdenvertaisuudesta. Suomi sai itseluottamusta -95 jääkiekon maailmanmestaruudesta.

Nyt 2019, eduskuntavaalit ja eurovaalit on juuri käyty. Suomi saa edelleen itseluottamusta jääkiekon maailmanmestaruudesta.

Tasa-arvo on edennyt mutta näemme taka-askelia. Parlamentteihin valitaan henkilöitä erilaisilla taustoilla, periaatteella ettei tehdyt rikokset vaikuta tulevaisuuteen jos tuomio on kärsitty, katumusta ja muuttumista on tapahtunut. Osa valitaan vaikka muutosta ei näy.

Nuoremmilla henkilöillä tehdyt virheet kuitenkin näyttävät vaikuttavan raskaasti ja estävät jopa valinnan.

Naispuolinen ex-kollegani Veera Ruoho joutui Teuvo Hakkaraisen ahdistelemaksi eduskunnassa, kävi urhoollisesti oikeutta asiasta, vaikka sai tuhottomasti pilkkaa ja kiusantekoa osakseen.

Kysynkin nyt, millainen Suomi tämä 2019 vuoden Suomi on? Tasa-arvon osalta todellisuus on osoittanut olevan kuoppaisempaa kuin mitä koulussa kerrottiin.

Tyttöjä ja naisia ei opetettu kohtaamaan epätasa-arvoa tai annettu toimintaohjeita sen suhteen. Sama olisi pitänyt tarjota pojille jotka saattavat joutua korkeamman syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiin. Meitä kohtaa erilaiset ongelmat. Todennäköisempää silti on, että vanhempi mies voi käyttäytyä huonosti ja menestyä silti korkeasti.

Olisin mielelläni nähnyt elämäni aikana elokuvia naissankareista, suomalaisista naisista jotka ovat menestyneet ja rakentaneet kansakuntaa. Esimerkiksi Tove Janssonista, Minna Canthista tai Miina Sillanpäästä. En ole nähnyt leffoja heistä.

Sen sijaan tarjolla on ollut leffoja Matti Nykäsestä, Cheekistä, Jari Sarasvuosta. Kiinnostavia henkilöitä kovilla saavutuksilla hekin. Ei siinä mitään. Mutta ollaanpa rehellisiä. Naisten saavutuksia ei ole tuotu valkokankaille. Esikuvia ei ole tarjottu tarpeeksi. Tehdään siitä Suomesta vihdoin totta, josta minulle koulussa kerrottiin.

Vain heinäsirkat jäivät puuttumaan

Yle kokosi tämän reissun ja sen eri käänteitä.

– ”Vuosien ajan konflikti saatiin pidettyä jotenkin aisoissa, mutta hallitusvastuuta maahanmuuttovastaiset eivät enää kestäneet.

Siinä tuli hetki, että vaihtoehtoja oli enää vain yksi ja silloin samalla ymmärsimme, ettei vaihtoehtoja ole enää ainuttakaan.”

Kerroin jutussa avoimesti, miten voimat alkoivat loppua ja kuinka vastuuta piti kantaa kaikissa käänteissä.
Emme lähteneet politiikkaan tekemään omaa uraa, vaan ajamaan asioita. Suomen tilanteen pitäminen vakaana ja hyvä talous-ja työllisyyskehitys ei saanut vaarantua.
Hallitus loi Suomeen 140 000 työpaikkaa ja nosti talouden kasvuun.

Sanon sen suoraan, nykyinen PS puolue on kaukana siitä mistä puolue lähti.
Kaikille PS- puolueen jäsenille ei vieläkään ole auennut, että käsissä ovat hallitsemattomat voimat.

Kun aika tuli, meidän oli lähdettävä.

Sen päätöksen kanssa on syvä rauha.

Sama kehitys näkyy kaikkialla länsimaissa.
Sain kunnian osallistua Yhdysvaltojen suurlähetystön valitsemana IVLP-(int.visitor leadership program) delegaatioon viime syksynä USA:ssa.

Olemme porukalla pitäneet tiiviisti yhteyttä ympäri Euroopan, kaikkialta tulee sama viesti:

populistiset voimat nousevat.

Kun Notre Damen liekit loimusivat, onko koko Eurooppa syttynyt tuleen jota ei voi enää sammuttaa?

Ohessa linkki juttuun, joka avaa koko matkaa:

https://yle.fi/uutiset/3-10729422