Kansiareena: Kasinosta tehtävä riippumaton haittavaikutusten arviointi

Tampereelle on rakenteilla Kansiareena, jota kutsutaan myös monitoimiareenaksi. Monitoimiareenan lisäksi Tampereen kannelle nousee tornitaloja, hotelli ja Veikkauksen kasino, ja koko hankkeen arvo nousee noin 550 miljoonaan euroon. VN julkisti päätöksen mannermaalle perustettavasta kasinosta 1.12.2015 ja kahden kuukauden sisällä 29.1.2016 Tampereen kaupunki julkaisi sivuillaan kasinohakemuksensa. Raha-automaattiyhdistys RAY (nykyinen Veikkaus) julkisti 14. lokakuuta 2016, että Tampereelle rakennettavan kasinon sijaintipaikaksi on valittu Kansiareena.

Tampereen kaupungin kasinohakemuksessa sivulla 35/40 on teksti:

 “Alakerrassa sijaitsee sisääntuloalueen välittömässä läheisyydessä RAY- pelialue, joka soveltuu myös alle 18-vuotiaille. Sen takana avautuu osittain 2-kerroksinen aaltoileva peli- ja viihtymisalue, jonka molemmille puolille sijoittuvat baaritiskit.”

Nykyisessä tilanteessa, jossa Veikkauksen käytännöissä on havaittu vakavia eettisiä puutteita, on syytä arvioida Kasinon sopivuutta Tampereen kaupungin keskeiselle sijainnille. Huolestuttavaa on, että hakemuksessa on kaupungin hyväksymänä käytetty vetovoimatekijänä alle 18- vuotiaille suunnattua pelialuetta. Ehdotus on operaattori Lemminkäisen ja se on laiton. Ehdotusta ei valittu, mutta se on jäänyt hakemuksen sisältöön. Lisäksi on tullut esiin, että kasinohakemuksessa käytetyiltä tamperelaisilta julkisuudenhenkilöiltä (urheilijoita, kapellimestari) ei ole kysytty lupaa hakemuksessa olevien kuvien käyttöön. He eivät ole tienneet esiintyvänsä kaupungin virallisessa kasinohakemuksessa.

Rahapelitarjontaa ja erityisesti kasinoita on tutkittu kansainvälisesti verrattain paljon. Useimmissa tutkimuksissa on tehty ennen ja jälkeen -vertailua. Helsingin yliopiston tutkijoiden johtamassa suurtutkimuksessa (vetäjän Prof. Pekka Sulkunen) Sulkunen et al. (2019) Setting limits: Gambling, science ja public policy (Oxford University Press) on havaittu että rahapelien parempi saatavuus lisää erilaisia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia ongelmia, kuten rahapelihaittoja ja ongelmapelaamista (Gerstein ym. 1999, Room ym. 1999, Welte ym. 2015, Grinols & Mustard 2006). Esimerkiksi Room ja kanssakirjoittajat (1999) ovat tutkineet Kanadan ja Yhdysvaltojen rajalle avatun kasinon yhteyttä rahapelihaittoihin. Vaikka kanadalaisen kasinon pääasiallinen tavoite oli houkutella amerikkalaisia turisteja, jäivät rahapelihaitat, kuten ongelmapelaaminen, paikallisiksi sosiaalisiksi ongelmiksi (emt). Erityisesti Yhdysvalloissa usein havaittu epätervetullut kasinoiden perustamisen sivuvaikutus on rikollisuus, kuten varkaudet ja väkivalta (esim. Evans & Topoleski 2002, Grinols & Mustard 2006). (Egerer, M., Lerkkanen, T. & Jääskeläinen, P. (2019): Suomen uusi kasino ja rahapelipoliittiset mielipiteet Tampereella. Publications of the Faculty of Social Sciences no 115. Helsinki: University of Helsinki.: s. 24.)

THL:n tutkimusten mukaan pelaaminen on hyvin keskittynyttä, vain 2.2 prosenttia (kyselyt) tuottavat lähes puolet tuotoista (THL 2019). Tutkimus on tehty Pirkanmaalla. Useita kertoja viikossa tai päivittäin pelaavia luonnehtivat seuraavat elämäntilanteet:

  • pienituloisuus: tuloluokista useimmin 501- 1500 euroa nettona kuukaudessa ansaitsevat
  • työelämän ulkopuolella olo: työttömät, lomautetut, pitkäaikaissairaat ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevat
  • vanhempi ikä: useimmiten kahden vanhimman ikäluokkien edustajia

Lähes joka viides suomalainen (19,3 %) tuntee ongelmapelaajan. Läheiset kokevat samantyyppisiä haittoja kuin pelaajat. Rahapeliongelmaisia ja heidän lähimmäisiään on Suomessa yhteen lasketusti 700 000 – 900 000 henkilöä. Väestöltään Suomen kokoinen Victorian osavaltio Australiassa arvioi vuonna 2015 rahapelaamisen haittakustannuksiksi noin 4,5 miljardia euroa. Kustannuslaskelmassa huomioitiin taloudelliset menetykset, hoitokustannukset, yksilö- ja perhetason haitat, lainvalvonnan ja oikeuslaitoksen kustannukset sekä tuottavuuden laskusta aiheutuvat kustannukset. Vakavista rahapeliongelmista ja rahapeliriippuvuudesta aiheutuviksi kustannuksiksi arvioitiin 1,5 miljardia euroa.

Ongelmapelaajia auttava Peliklinikka on tilastoinut apuun hakeutuneiden ongelmia: taloudellisia haittoja (88%), tunnetason haittoja (88%), terveyshaittoja (87%) ja ihmissuhdehaittoja (81%). Lähes puolet (45%) vastaajista oli ajautunut velkaongelmaan tai -kierteeseen (maksuhäiriömerkintä, perintä, ulosotto jne.). Joka kolmas (32%) on joutunut turvautumaan toimeentulotukeen, kirkon, seurakuntien tai järjestöjen palvelu- ja avustustyöhön (ruokapankit, leipäjono). Taloudelliset haitat koskettavat pelaajia jopa vuosia pelaamisen lopettamisenkin jälkeen.

Esitys:

Tampereen kaupungin tulee tehdä riippumaton selvitys Veikkauksen kasinon Pirkanmaan alueelle aiheuttamista sosio-ekonomisista haitoista, siten ettei tutkimusta rahoiteta arpajaislain 52 pykälän kautta.

Tutkimusta ei voi rahoittaa edes epäsuorasti Veikkaus, joka on merkittävä rahoittaja pelialan tutkimuksessa. Tämä on tieteen ja tutkimuksen neutraliteetin kannalta kansallinen epäkohta, johon taas eduskunnan tulee puuttua välittömästi.

Tiina Elovaara

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *